14.8.2017

Merkkiainekoe

Merkkiainekoe paljastaa pienimmätkin vuotokohdat rakenteissa

Merkkiainekoe on tarkin menetelmä vuotokohtien paikannukseen. Rakenteisiin syötetään merkkiainekaasua, jota sitten mitataan analysaattorilla. Mitattava tila yleensä alipaineistetaan. Mittalaitteisto on hyvin herkkä havaitsemaan pienimmätkin vuotokohdat, joten menetelmä soveltuu korkeaa tarkkuutta vaativiin kohteisiin, kuten tiivistyskorjausten esitutkimuksiin ja jälkitarkistuksiin.

Merkkiainekokeen toteutus

Merkkiainekoe tehdään RT-ohjeen mukaisesti (RT 14-11197 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein). Merkkiainekokeessa rakenteisiin syötetään merkkiainekaasua joko rakenteen toiselta puolelta tai porattavien syöttöreikien kautta. Merkkiaineena käytetään typpi-vetyseosta, jossa on typpeä 95% ja vetyä 5%. Mittari havaitsee vuotokohdista läpi pääsevän vedyn ja typpeä käytetään vain laimentamaan vetypitoisuutta, jolloin ei ole syttymis- tai räjähdysvaaraa.

Mitattava alue yleensä alipaineistetaan 10-15 pascalin alipaineeseen tiiveysmittauslaitteistolla (paineovi) tai muulla tavoin. Erillinen osastointi ei ole välttämätöntä, sillä pystymme alipaineistamaan suuretkin rakennukset tarvittaessa kerralla. Vuotokohdat luokitellaan ohjeen mukaan pistemäisiin, vähäisiin ja merkittäviin ilmavuotoihin. Havainnot valokuvataan ja merkitään pohjakuviin, jolloin ne on helppo korjata raportin perusteella.

Merkkiainekokeen vaiheet

  1. Tilan alipaineistus (10-15 Pa)
  2. Merkkiainekaasun syöttö rakenteisiin
  3. Rakenteiden läpikäyminen analysaattorilla
  4. Havaintojen valokuvaus ja merkinnät pohjakuviin

Käyttökohteet

Yleisin käyttökohde merkkiainekokeille on tila tai rakennus, jossa on havaittu sisäilmaongelmia. Rakenteiden ilmavuotokohtien kautta voi kulkeutua sisäilmaan esimerkiksi mikrobeja, radonia, pölyä tai muita epäpuhtauksia. Vanhoja rakenteita voidaan joissain tapauksissa tiivistää ja kapseloida rakenteiden uusimisen sijaan. Tiivistyskorjaus on yleensä huomattavasti edullisempaa kuin rakenteiden uusiminen.

Tiiviysmittaus merkkiainekokein tehdään yleisimmin ennen tiivistyskorjauksia, jotta korjaukset saadaan kohdistettua oikein. Laadunvarmistuksena merkkiainekokeet tehdään usein vielä korjausten jälkeen. Useimmiten tutkittava kohde on alapohja ja sen liitokset, sillä maapohjasta nousee radonia ja mikrobeita. Myös seinärakenteita tai yläpohjaa voidaan tutkia.

Jos vuotokohtia on merkittävästi, voi olla syytä tehdä ensin tiiveysmittaus ja lämpökamerakuvaus alipaineessa, joilla saadaan selville suurimmat vuotopaikat huomattavasti nopeammin ja kustannustehokkaammin. Merkkiainekoe voi olla myös haastava toteuttaa, mikäli rakenne on hyvin vuotava, koska tällöin merkkiainekaasu leviää mitattavaan tilaan suurissa määrin haittaamaan mittausta. Tällöin suurimpia vuotokohtia tulee tiivistää esimerkiksi väliaikaisesti mittausta varten. Myös savukoneen tuottamaa savua (tai tarkemmin ottaen sumua) voidaan käyttää vuotokohtapaikannuksessa.