Palvelu sisältää
- Paine-erojen mittaus loggeroimalla 1-3 viikon ajanjakso tai pidempiäkin jaksoja
- Suoritamme myös kertamittauksina paine-eromittauksia, mutta suositellaan tekemään mittaus loggeroimalla, koska painesuhteet vaihtelevat
- Paine-eron loggerointi minuutin välein
- Lämpötila- ja kosteusolosuhteiden seuranta samassa
- Mahdollisuus mitata myös hiilidioksidin CO2 määrää
- Mittapaikkoja voi olla yksi tai useampia
- Langaton järjestelmä asennettuna ja toimitettuna kohteeseen
- Selkeä raportti tuloksista sisältäen myös koko raakadatan, jolloin jatkotoimenpiteitä on helppo suunnitella
- Tarvittaessa etenkin pidemmissä hankkeissa mahdollista saada tunnukset ohjelmistoon, josta tuloksia voi seurata reaaliaikaisesti
Ole yhteydessä ja kysy lisää tai pyydä tarjous.
Ota yhteyttä Soita 044 4018 528
Mikä on rakennuksen oikea painesuhde?
Rakennuksen painesuhteiden tulisi yleensä olla lähellä nollaa tai hieman alipaineinen. Ylipaineisuus aiheuttaa esimerkiksi kosteuden pääsemistä rakenteisiin, liika alipaineisuus taas vetää sisäilmaan epäpuhtauksia ja radonia sekä hankaloittaa ovien ja ikkunoiden avaamista. Lisäksi liian suuri paine-ero etenkin yhdistettynä ilmavuotopaikkoihin johtaa heikompaan energiatehokkuuteen sekä vetoisuuteen.
Rakennuksessa on koneellinen säädetty ilmanvaihto – eikö se riitä?
Rakennuksen ilmanvaihtoa säätäessä painesuhteita rakennuksen yli ei tyypillisesti varmisteta, vaan ilmanvaihto säädetään suunnitelmien mukaan: yleensä niin, että poistoilma mitoitetaan hieman suuremmaksi kuin tuloilma, jolloin rakennuksen tai tilan pitäisi olla hieman alipaineinen. Se voi kuitenkin uudiskohteissakin helposti jäädä ylipaineiseksi tai liian alipaineiseksi, mikäli sitä ei ole varmistettu mittauksin. Painesuhteet voivat myös vaihdella merkittävästi rakennuksen eri tiloissa. Tämä korostuu etenkin tiiviissä rakennuksissa. Paine-eromittauksella varmistetaankin ilmanvaihdon toimivuus painesuhteiden osalta.
Ammattilaiset auttavat tulkitsemaan mittaustulokset ja neuvovat tarvittavat toimenpiteet
Paine-eromittauksia tehdään uudis- tai takuukohteissa laadunvarmistustoimenpiteenä tai korjauskohteissa usein korjaussuunnittelun lähtötietona tai havaittaessa ongelmia.