13.5.2015

Ilmanvuotoluku

Tiiveysmittauksen tuloksena saadaan rakennuksen ilmanvuotoluku q50. Ilmanvuotoluku kertoo vuotoilmamäärän suhteutettuna rakennusvaipan pinta-alaan (alapohja, seinät, yläpohja). Mitä pienempi luku, sen parempi ilmatiiveys.

q50 = Kuinka monta kuutiota ilmaa (m3) vuotaa yhden ulkovaipan neliön (m2) läpi tunnissa, kun paine-ero on 50 pascalia. Todellinen vuotoilmamäärä normaalitilanteessa on pienempi, sillä normaali paine-ero on luokkaa 0-10 pascalia.

Hyvään ilmanvuotolukuun päästään helposti tekemällä vaipan tiivistystyö huolellisesti, joten hyvä tiiviys kertoo ennen kaikkea rakentamisen laadusta. Se on myös merkki pienestä kosteus- ja homevaurion riskistä. Tiiviissä talossa myös ilmanvaihto toimii paremmin, kun rakenteiden läpi ei tule hallitsematonta vuotoilmaa. Nykyaikainen energiatehokas talo koostuukin paksuista eristeistä, koneellisesta ilmanvaihdosta lämmöntalteenotolla sekä erinomaisesta ilmatiiveydestä. Erityisesti tämän kolminaisuuden kaikkien osien tulee toimia hyvin, jolloin kokonaisuus toimii. Tällöin rakenteet pysyvät terveinä, sisäilma puhtaana, ja rakennukselle saadaan korkealaatuinen energiatehokkuus. Ilmanvaihdon tulee olla tiiviissä talossa jatkuvalla käytöllä.

Ilmanvuotolukua käytetään rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennassa, ja energiatodistusta laadittaessa. Mikäli halutaan käyttää pienempää lukua kuin 4, on talon tiiveys kyettävä osoittamaan tiiveysmittauksella. Suunnitteluvaiheessa suunniteltu ilmanvuotoluku todennetaankin siis tiiveysmittauksella ennen rakennuksen valmistumista. Ilmanvuotoluku merkitään energiatodistukseen, joten hyvä tiiveys nostaa rakennuksen jälleenmyyntiarvoa.

Talon ilmatiiveyden vaikutukset tyypillisessä omakotitalossa:

Tiiveys Ilmanvuotoluku q50 Energiankulutus vuotokohtien kautta vuodessa Kustannukset vuodessa Kustannukset 20 vuodessa
Heikko (määräysten enimmäisarvo) 4,0 2600 kWh 360 € 7200 €
Erinomainen 0,5 300 kWh 40 €, säästöä 320 € 800 €, säästöä 6400 €

Mitattujen uusien pientalojen ilmanvuotoluvun keskiarvo on 1,1. Vanhoissa pientaloissa se on keskimäärin noin 4. Suurin osa uusista rakennuksista pääsee kuitenkin alle 2,0:aan. Talot, joita ei mitata ovat todennäköisesti keskimäärin heikompia ilmatiiveydeltään.

ilmanvuoto-luku

Ilmanvuotoluku – jakauma ja keskiarvo uudiskohteissa

 

Ilmanvuotokohdat löytyvät useimmin ovista, ikkunoista, rakenneliitoksista (esim. yläpohja-seinäliitos) sekä erilaisista läpivienneistä, kuten ilmanvaihto- ja sähköasennuksista.

Tiiveysmittauksen tuloksena saadaan myös rakennusvaipan ilmanvuotoluku n50, jota on aiemmin käytetty q50-luvun sijaan. Ilmanvuotoluku n50 kuvaa samaa asiaa kuin q50, mutta ilmavuotoja verrataan ulkovaipan neliöiden sijasta rakennuksen ilmatilavuuteen. Suuret rakennukset saivat geometrian takia pienempiä tuloksia n50-lukuna mitattuna kuin pienet rakennukset.

Lataa raportti: Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 2/2017