Blogia kirjoittaessa Vertia on suorittanut mittauksia yli 10 000 rakennuksessa ympäri Suomea. Mittauksista kerättävän datan määrää pyritään kasvattamaan jatkuvasti, jotta suuresta mittausmäärästä saatavalla tiedolla pystyttäisiin vaikuttamaan entistä laajemmin rakentamisen laatuun.
Sähköpostini allekirjoituksessa lukee “Tavoitteenamme on, että jokainen Suomessa voisi asua terveessä, energiatehokkaassa ja viihtyisässä kodissa.” Tähän pyrimme vaikuttamaan aina kohteissa työskennellessämme, mutta myös havaintoja tilastoimalla ja analysoimalla voidaan vaikuttaa niin pienempiin kuin isompiinkin yksityiskohtiin. Tiiviysmittauksien osalta olemme tämän asian suhteen pisimmällä, mutta erityisesti kosteusmittauksissa lähitulevaisuuden näkymät näyttävät mielenkiintoisilta.
Tiiviyslukujen kehitys
Jokaisesta tiiviysmittaamastamme rakennuksesta tehdään kännykällä sähköinen pöytäkirja, johon tallentuu tiedot muun muassa rakennuksen tyypistä (esim. omakotitalo / kerrostalo), kerrosluvusta sekä ulkoseinärakenteesta. Näiden pohjalta voimme tuottaa asiakkaillemme tietoa heidän rakentamisen kehittymisestä, ja olemme tehneet myös alan yleisestä kehityksestä positiivisia havaintoja. Esimerkiksi tiiviysluvut ovat parantuneet ajan saatossa eikä ulkoseinärakenteella ole enää niin suurta merkitystä tiiviydelle kuin aiemmin – huolellisella rakentamisella pystytään siis saavuttamaan hyvä tiiviys nykyisillä materiaaleilla ja käytännöillä!
Kuvassa esimerkki erään asiakkaan ilmavuotoluvuista rakennuksen kerrosluvun mukaan vuoden seurantajaksolla
Vuotokohtien sijainti ja suuruus
Pelkkä vuotolukujen tilastoiminen ei kuitenkaan edesauta tiiviimmän rakentamisen kehittymistä, eli kyseessä on ennemminkin seuraus oikein tehdyistä asioista. Havaitut vuotokohdat raportoidaan kohdekohtaisesti, mutta tällöin voi helposti jäädä havaitsematta erityisesti pienemmät, mutta kohteesta toiseen toistuvat ilmavuodot. Tämän vuoksi mittauksen yhteydessä tehdään yleensä vuotokohtapaikannus, jossa havaitut vuotopaikat suuruusluokkineen tilastoidaan myös sähköiseen pöytäkirjaan. Näistä tiedoista pystytään tuottamaan esimerkiksi viimeisen vuoden mittauksista talotehtaalle tai rakennusliikkeelle tarkkaa dataa kohteissa mahdollisesti toistuvista vuotopaikoista.
Kuvassa esimerkki erään asiakkaan kohteissa havaituista yläpohjan ilmavuodoista vuoden seurantajaksolla
Betonin kuivumisajat
Betonin kuivuminen ei ole rakettitiedettä, mutta myöskään laskentakaavojen tai vanhan koulukunnan “betoni kuivuu sentti per viikko”-legendojen perusteella päällystettävyyttä ei voida arvioida (kts. Tarvitaanko omakotityömaalla kosteusmittausta?). Kuten vuotokohtien kanssa, on tässäkin hankala yksittäisen kohteen perusteella vetää johtopäätöksiä, miksi on onnistuttu tai epäonnistuttu, koska muuttujia on niin monia. Isompaa mittausmäärää analysoimalla pystytään kuitenkin havaitsemaan, riittääkö esimerkiksi 2,5 kuukauden kuivatus omakotitalon lattiavalulle.
Tavoite on, että ensimmäisellä mittauskerralla saataisiin kuivat tulokset, mutta päällystystöitä seuraavat työvaiheet päästäisiin aloittamaan ilman turhia viiveitä. Analysoimalla kuivumisaikoja pystytään myös tekemään johtopäätöksiä esimerkiksi vuodenaikaan liittyvistä vaihteluista. Maalaisjärjen vastaisesti kesällä on usein hankala saada betonia kuivumaan ilmassa olevan voimakkaan kosteuspitoisuuden vuoksi, vaikka lämpöä olisikin reilusti. Tällöin kosteudenpoistajiin sijoittaminen voi tuoda tasaisuutta hyviin kuivumisaikoihin vuodenajasta riippumatta.
Vertialla on nykyisin kevyet työkalut betonin kuivumisen seurantaan, mutta lähitulevaisuudessa tavoitteenamme on saada käyttöön vastaavanlainen sähköinen mittauspöytäkirja kuin tiiviysmittauksissakin. Tällä tavoin voidaan saada entistä tarkemmin tietoja ylös muun muassa valuaikatauluista, kuivumisolosuhteista ja käytetyistä massoista, ja niiden vaikutuksesta riittävän kuivuuden saavuttamiseksi. Tästä saatavasta tiedosta tulee toivottavasti olemaan hyötyä niin yksittäisissä kohteissa kuin myös koko alalla.
Haluatko lisätietoa tai tarjouksen palvelusta?
Ota yhteyttä