Vuonna 2012 asumisen osuus Suomen koko energiankulutuksesta oli 20%. Koska energiankulutusta pyritään vähentämään kaikilla elämänaloilla, rakentaminen ja asuminen mukaan lukien, ollaan nykyaikaisessa rakentamisessa tultu täysin uudenlaisten haasteiden eteen. Uusista taloista pyritään tekemään yhä energiatehokkaampia, jolloin perinteiset, satoja vuosia käytössä olleet menetelmät eivät enää yksistään toimi.
Käyn tässä blogissa läpi rakenteen tiiviyden merkitystä hirsitalojen näkökulmasta, mutta samat lainalaisuudet pätevät suurelta osin myös muihin rakennustyyppeihin.
Toimiva rakenne
Asumisen standardit ovat nykyään huomattavasti entisaikoja korkeammat ja asuinrakennuksen yhteyteen tehdyt pesutilat ja sauna saattavat rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden koetukselle. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että sisältä talosta ei pääse kulkeutumaan kosteaa ilmaa ulospäin talon rakenteisiin, jonne se voi tiivistyä ja aiheuttaa kosteusvaurion.
Nykyaikaisessa hirsitalossa ilma ei siis kulje rakenteiden lävitse, mutta massiivihirsirakenne sitoo itseensä turvallisesti lämpöä ja kosteutta ja luovuttaa niitä kun ulkoiset olosuhteet muuttuvat. Tästä johtuen olosuhteet rakennuksessa pysyvät tasaisina – aivan kuten perinteisessäkin hirsitalossa mutta ilman asumismukavuutta ja energiatehokkuutta heikentävää vetoa.
Pieni energiankulutus
Lämmitysenergian kulutusta on pienennetty mm. paksuntamalla eristekerroksia. Entisaikojen ohuet eristekerrokset olivat kauttaaltaan suhteellisen lämpimiä ja siksi myös kuivuivat nopeasti lämmön vaikutuksesta. Hyvin eristävä eristekerros on lämmin sisäosiltaan, mutta viileä uloimmilta osiltaan. Hyvän eristävyyden kääntöpuolena on menetetty lämmön eristettä kuivattava vaikutus. Tämän vuoksi nykyaikaisen energiatehokkaan rakenteen on oltava tiivis, jotta sinne ei pääse kulkeutumaan kosteutta.
Energiaa säästyy myös ottamalla talteen talosta ulos puhallettavan jäteilman lämpöenergia. Tämän vuoksi tuloja poistoilma pitää ohjata ilmanvaihtokoneen kautta. Hallittu ilmanvaihto onnistuu vain tiiviissä talossa, jossa rakenteiden läpi kulkevia hallitsemattomia ilmavuotoja ei ole. IV-koneelle pitää myös muistaa tehdä tarvittavat huollot ja suodattimien vaihdot.
Viihtyisä ja terveellinen
Rakennuksen ulkovaipassa olevat ilmavuodot viilentävät sisäpintoja ja aiheuttavat asumismukavuutta heikentävää vetoa. Vetoa voi esiintyä esimerkiksi ikkunoiden ja ovien ympärillä, lattiantai katonrajassa sekä sähkörasioiden kautta. Tiiviissä talossa ei ole epämiellyttävää vedon tuntua.
Tiiviissä talossa sisäilma on puhtaampaa. Koska ilmanvaihdon avulla rakennus säädetään lievästi alipaineiseksi, pyrkii ulkoilma rakenteiden läpi sisään huoneeseen. Tiivis ulkovaippa varmistaa, ettei sisäilmaan pääse epäpuhtauksia esimerkiksi maaperästä tai rakennusmateriaalien läpi kulkeneen ilman mukana.
Kuinka tiivistä tehdään?
Tiivis rakentaminen ei ole rakettitiedettä, vaan huolellisella ja tarkalla työllä päästään helposti hyvään tiiveyteen. Yksittäisten läpivientien tiivistys on tärkeää, mutta isoilla rakenteellisilla kokonaisuuksilla on suurin vaikutus ilmatiiveyteen. Tämän vuoksi mm. alapohjan ja seinän sekä yläpohjan ja seinän liitoskohdan tiiveyteen kannattaa panostaa.
Kaikille rakentamisessa mukana oleville kannattaa kertoa, että tavoitteena on tiivis talo ja että heidän odotetaan tiivistävän huolellisesti rakennuksen vaippaan tekemänsä reiät sekä ilmoittavan niistä rakentajalle.
Hirsitalopaketin mukana tulee talotehtaan tiivistysohje. Ohjeeseen kannattaa perehtyä jo ennen rakentamisen aloittamista, jotta tiivistykset tulee tehtyä oikein ja oikeassa vaiheessa rakentamista. Tiivistäessä on hyvä pitää mielessä talon koko elinkaari. Tiivistysten tulisi säilyä pitävinä vähintään 50 – 100 vuotta.
Nykyaikainen, tiivis talo
- Nykyaikainen hirsirakenne puskuroi kosteuden ja lämmön vaihteluita, mutta ilma ei liiku rakenteen läpi
- Alhaiset lämmityskulut
- Miellyttävät asumisolosuhteet
- Ilmavuotoluku q50 = 0,6
- Vuodessa vuotokohtien kautta kuluva lämmitysenergia = 430 kWh
- Energianhukasta aiheutuva kustannus = 50 € / vuosi
Vanha talo, painovoimainen ilmanvaihto
- Rakenne puskuroi kosteuden ja lämmön vaihteluita ja ilma virtaa sen läpi molempiin suuntiin
- Korkea energiankulutus
- Epätasaiset asumisolosuhteet
- Ilmavuotoluku q50 = 10
- Vuodessa vuotokohtien kautta kuluva lämmitysenergia = 7200 kWh
- Energianhukasta aiheutuva kustannus = 790 € / vuosi
Nykyaikainen talo,
jonka ilmatiiveydessä on puutteita
- Rakenne ei toimi suunnitellulla tavalla
- Kohonneet lämmityskustannukset
- Heikentynyt asumisviihtyvyys
- Ilmavuotoluku q50 = 4
- Vuodessa vuotokohtien kautta kuluva lämmitysenergia = 2900 kWh
- Energianhukasta aiheutuva kustannus = 320 € / vuosi
Haluatko lisätietoa tai tarjouksen palvelusta?
Ota yhteyttä